Tiedättekös, mikä päivä oli tiistaina? 19.5. Mun syntymäpäivä. Oon hehkuttanut sitä kaikkialla - netissä ja oikeessa maailmassa. Aika omituista, et ihminen vanhenee, mutta kun vanhenee yhden vuoden, se ei tunnu kuitenkaan oikein missään. Mutta sit esim. tästä eteen päin kymmenen vuotta, ja kyl se ero sitten tuntuu. Tai ei, koska on tottunut siihen jokaiseen pieneen muutokseen. Jos muistan vielä 50-vuotiaana, millaista on olla alle 18-vuotias, niin voin verrata. Paitsi, että 50-vuotiaana äijänä voin olla jo naimisissa yms. enkä edes ehdi ajatella mitään. Jos edes elän 50-vuotiaaksi asti. Jonkun testin mukaan eläisin about... 53-vuotiaaksi. Voi, voi.

Mutta syntymäpäivissä on se hyvä puoli (siis alle 18-vuotiaalla), että saa rahaa. Sitten voi ostaa kaikkea tärkeää ja vähemmän tärkeää. Esim. mä ostin eilen oman onnenamuletin, tai siis... semmoisen kaulakorun ja siinä on sellainen Miffy-niminen pupu, tiedättehän? Sellainen pieni valkoinen, jolla on X-suuna. Se on aika suloinen, eli mun vastakohta, joten se on täydellinen onnen amuletti. Ja ostin mä paljon muutakin. Kolme helmikaulanauhaa, mikkihiirihansikkaat, semmoiset isot, kaksi tikkaria, Stephenie Meyerin Houkutuksen ja Uudenkuun, kajaalia ja smurffi limsaa. Ostin ne mikkihiirihansikkaat, koska koulussa on perjantaina, huomenna, naamiaiset meidän luokalla ja tarvitsin niitä mun cossiin, Candy Spookyn Peggyyn.

Peggy on tuo vasemman puolinen. Mikkihiirihansikkaat kuuluvat kyllä Jack Spookyn (keskellä) asusteeseen, mutta koska halusin cossata Peggyä, niin sitten liitin ne Peggyllekin. Äh, puvun hankkiminen oli hankalaa. Ensinnäkään en ole yhtään Peggyn näköinen, meikillä en saa itseäni Peggyn näköiseksi, ei ei ei, kaikki tunnistaa mut. Sitten mekko on vääränlainen. Mä joudun käyttämään peruukkia etc. Liikaa huonoja puolia. Cossaaminen on kuitenkin vaan just samanlaista, kuin joku naamias juttu, niin en mä siihen halua ihan turhaa rahaa kuluttaa.

xoxoxo,

Nikki